EU ja ihmisoikeudet © EU
Euroopan unioni pitää ihmisoikeuksia yleismaailmallisina ja jakamattomina. EU edistää ja puolustaa ihmisoikeuksia aktiivisesti sekä rajojensa sisällä että suhteissaan EU:n ulkopuolisiin maihin.
Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltioperiaate ovat Euroopan unionin perusarvoja. Ne sisältyvät EU:n perustamissopimukseen, ja niitä vahvistettiin entisestään vuonna 2000 hyväksytyssä unionin perusoikeuskirjassa. Perusarvot ankkuroitiin yhä lujemmin unionin periaatteisiin, kun perusoikeuskirjasta tuli oikeudellisesti sitova Lissabonin sopimuksen tultua voimaan vuonna 2009.
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on ehdoton edellytys maille, jotka haluavat liittyä EU:hun. Myös kaikkiin EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtyihin kauppa- tai yhteistyösopimuksiin sisältyy lauseke, jonka mukaan ihmisoikeudet ovat olennainen osa sopimuspuolten välisiä suhteita.
EU:n ihmisoikeuspolitiikka kattaa kansalaisoikeudet sekä poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Unioni edistää myös naisten ja lasten oikeuksia sekä vähemmistöjen ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden oikeuksia.
EU antaa tukea valtioista riippumattomien järjestöjen toimintaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä (EIDHR), jonka budjetti on 1,1 miljardia euroa kaudella 2007–2013. Tukea annetaan erityisesti järjestöille, jotka edistävät ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta, vastustavat kuolemanrangaistusta ja kidutusta tai torjuvat rasismia ja muita syrjinnän muotoja.